Keväthavaintoja

Kevät on saapunut ainakin lintujen sirkutuskonserteista päätellen. Pääsiäisen aikoihin oli niin hieno tunne käydä ulkona, kun aurinko paistoi, lumet suli ja linnut lauloi kilpaa. :) Tällä viikolla lumet ovat sulaneet jo niin paljon, että kävin tutkailemassa onko lumen alta paljastunut mitään kasvillisuutta. Olihan siellä. Meillä on talon vieressä pieni mäennyppylä, jossa entisellä omistajalla on ollut kivikkokasvipuutarha. Se on ollut jo vuosia hoitamaton, mutta sielläpä pilkistikin maasta jo mehitähtikasveja. Eloa siis löytyy :) Viime viikolla kävin levittelemässä tuhkaa pihalle lannoitteeksi, kuten silloin kerroinkin. Ennen levitystä olin lukenut, että tuhka sulattaa myös lunta kätevästi. En uskonut väitteeseen ennen kuin niin kävi täällä omalla pihalle. Kaikki paikat, jonne tuhkaa levittelin ovat nyt aivan sulat, kuten kuvassa näkyy omenapuiden alla. Hyvin jännää, sanoisinko. :D

Nyt, kun on lumet ovat sulaneet ja vettä sadellut, niin pihan kulkureitit ovatkin sitten kaikkea muuta kuin pala keväistä unelmaa. Manu -kissankin ulkoilun tuloksena syntyy aina kuraiset tassut. Olen yrittänyt pyyhkiä sen tassuja pyyhkeellä, mutta arvatkaapa onko tassujen pyyhkiminen Manun lempipuuhaa? Välillä se on ulkoilun jälkeen niin likamörkö, että jonkinlainen turkin ja tassujen kuivaamisyritys on aika välttämätöntä, vaikkakin hankalaa toteuttaa.

Manun ohella täällä saa seurailla myös lintulaudan elämää. Lintulaudalla kävi syksyllä miulle aivan uusi tuttavuus viherpeippo, joka katosi sitten pakkasten myötä. Nyt niitä on tullut takaisin, kuten myös mustarastaita. Missä lie kaukana käyneetkään talvella? :) Kuuntelin myös vähän aikaa sitten Luontoilta -ohjelmaa radiosta, jonka aiheena oli linnunpöntöt. Tästä innostuin, että meillekin pitää saada pönttöjä pihaan ja lähistölle. Entisten omistajien jäljiltä ympäristössä on hyvin paljon pönttöjä, mutta ne alkavat kaikki olla aika huonossa kunnossa, joten tarvetta olisi. Linnut hyötyisivät ja mie saisin katella niitten pesimistä. Kohta puolin pesintäkin alkaa olla jo täydessä vauhdissa. Itseäni vaan ajatellen haluisin yhden pöntön tuohon läheisen aitan päätyyn, niin näkisin siihen kätevästi suoraan keittiönikkunasta. :D Pitänee käydä jostakin hankkimassa tai sitten voidaan viettää laatuaikaa miehen kanssa ja rakennella niitä. Toisin sanoen mies rakentaa ja mie oon pikkuapuri. Nyt remontoinnin myötä osaan kylläkin jo sahata suoraan, joten voisin olla ihan hyvä apuri. Ehkä voisin jopa yllättää itseni rakentamalla ite pöntön. :D Toisaalta voisihan ne ostaa, kun tätä työtä ja rakentelua on täällä jo muutenkin ihan tarpeeksi. Toki itse tehty on aina eri juttu. Katsotaan tilannetta.

Remonttikin on edistynyt hieman. Putkifirma on käynyt asentamassa kaikki putket ja patterit paikoilleen. Lämpöä niihin ei tosin ole kytketty vielä. Voisi nuo putkihommatkin edetä hieman nopeammin, jos työmiehet ilmaantuisivat paikan päälle niitä tekemään. Onhan ne nyt pari päivää tehneetkin. Jäljistä päätellen tänään täällä ole käyty tekemässä mitään. Pitävät vissiin lepopäivää, eivätkä edes ilmoita, etteivät oo tulossa. Mitäs sitä turhaan tulla tai ilmottaa asiasta. Täällähän on oikeen mukavaa olla ja asustaa, kun lämmöt ei oo päällä. Ai ärsyttääkö? Voitte vaan kuvitella. Jotenkin tuntuu, ettei meidän yhteistyö jatku enää tuon firman kanssa tän remontin jälkeen. Ei oo nimittäin ainut kerta, kun on jätetty ilmoittamatta tai ottamatta sieltäpäin yhteyttä, kun olisi pitänyt. Ärr ja purr. Onneks niiden remonttiosuus on kohta valmis ja kai ne huomenna tulevat. Nyt en jaksa murehtia asiaa enempää. Ilon aihe remontin suhteen on se, että takka tulee ja se asennetaan ensi viikolla. Se nyt onkin hyvä uutinen! :)

Tässä vielä lopuksi sipulinversojen kasvatuskokemuksesta. Jossakin edellisessä postaamisessa kirjoitin huonoksi menneistä sipuleista,  jotka laitoin lasikippoihin kasvamaan versoja. Versot kasvoivat hyvin, kunnes leikkasin ja ja pilkoin ne kanakeiton sekaan. Taidankin laittaa lisää sipuleita itämään. Herneitäkin voisi tietysti laittaa kasvamaan, mutta niiden maku ei oo oikein miun suunmukainen. Voisihan niitä toki kasvattaa vain kasvattamisen ilosta. :)

Nyt tulikin lyhyempi postaus. Älysin, että eihän miun tarvi aina mitään pitkää sepustusta kirjoittaa tapahtumista, vaan vähempikin riittää. Toisella kerralla sitten enemmän. Kevätiloa torstaihin kaikille! :)

Vessa valmis, putkityötkin melkein

Jee jee! Menneellä pääsiäisviikolla tapahtui edistystä taas talon kunnostamisen suhteen. Parhain juttu oli mielestäni se, että keittiönkaapit on nyt tilattu. Helpottavaa, kun saa jonkun asian järjestykseen. Kaappien toimitus on toki vasta viikolla 19, mutta tulossa ovat kuitenkin. Tässä mallikuva kaapeista. Aiemmin esittelin mallikuvia parista eri keittiöstä kirjoituksessa 'Keittiöhaaveita'. Tuleva keittiö ei kuitenkaan ole kumpikaan niistä, mutta melko samantyyppinen. Voi, kumpa kaapit olisivat täällä jo paikoillaan. Hyvää kannattaa odottaa! :) Tässä havainnekuva tulevista keittiönkaapeista.

Keittiökaappien lisäksi tilasimme samalla myös wc:n kalusteet. Kuvassa näkyvä peilikaappi meillä onkin jo valmiina, joten uutena tulevat nyt vain kuvassa näkyvät alakaapisto, allas ja taso. :)

Toisena isona edistyksenä ja remontointikohteena on ollut pattereiden ja lämpöputkistojen vaihto. Nyt kaikki patterit ja osa putkistoista ovat paikoillaan, mutta yhteenliittäminen puuttuu vielä. Vanhat lämpöputket on imetty tyhjiksi ja pattereille tulleet vanhat putket katkaistu. Tässä uusi patterin liitos ja vanhojen nyt jo katkistujen putkien menoaukot lattian alle.

Tällä hetkellä lämmöt ovat poikki ja toimeen tulemme leivinuunin ja irrallisten sähköpattereiden kanssa. Hieman vilpoista täällä on nyt toisinaan ollut, mutta onneksi kovat pakkaset ovat jo menneen talven juttuja. Nyt tulevalla viikolla putkijutut pitäisi olla jo valmiita. Näin hienot patterit meillä on nyt.

Olohuoneessa muutosta on tapahtunut seuraavasti. Entisten tapettien irroittamisen yhteydessä tulleita reikiä ja epätasaisuuksia on paikkailtu tasoitusaineella ja seuraavana olisi luvassa seinien pohjamaalaus. Olohuoneen muuri maalattiin myös siistiksi vaalealla harmaalla, sillä takka toimitetaan ensi viikolla ja asennetaan sitä seuraavalla viikolla. Hihii. Sitäkin on jo odotettu! Tässä olohuoneen sekasotku tällä hetkellä. Kyllä tää joku päivä vielä siisteytyy ja sitten voi tuoda sohvankin jo tänne. :)

Vessakin on nyt vihdoin valmis. Sekin on suuri helpotus. Onhan sitä rakennettukin jo kuin Iisakin kirkkoa. Lahopuuta ei vessassa ollut paljoa, mutta niiden vaihto oli melkoinen homma. Parrut oli naulattu tosi tiukkaan kiinni rakenteisiin ja ne piti purkaa pala kerrallaan. Miehelle suuri kiitos tästä urakasta. Hyvin selvisit! :) Vessan vanhat viemäriputket jäävät lattian alle rakenteiden sisään. Niihin tungimme kuivaa soraa niin paljon kuin sinne mahtui ja sen jälkeen putkien suuaukot tursutettiin täyteen uretaanivaahtoa. Nyt homma on valmis tällä erää! Tulevalla viikolla vessaan asennetaan lattiakaivo, vesiputket, viemäröinti ja lattialämmitysjohdot. Seuraavassa kuvassa työt ovat vielä vaiheessa.

Valmista!

Keittiössäkin alkoi puhaltaa muutoksen tuulet. Vanha tiilipintainen leivinuuni sai väriä pintaan. Pohdin kyllä maalausta sen jälkeen, kun olin sattumalta lukenut mielipiteitä tiiliuunin maalaamisesta eri keskustelufoorumeilla. Siellä moni oli sitä mieltä, että maalaus pilaa uunin ulkonäön ja että uuni kannattaisi säilyttää tiilipinnalla. On jännä, miten eriävät mielipiteet saavat pohtimaan ja epäilemään omia suunnitelmia ja valintoja. Keskustelupalstoista huolimatta hain kuitenkin telan ja pensselin ja maalasin uunin vaalealla. En tiedä oliko tämä vaalea maali nyt ainut oikea ratkaisu tilanteeseen, mutta uuni on mielestäni nyt parempi kuin tiilinvärisenä. Tumma möhkäle hävisi samantien pois nurkasta. Eriäviä mielipiteitä löytyi myös. Näytin kuvaa uudesta maalatusta uunista veljelleni, joka ei ole oikein uudistusten kannalla. Hänen suora kommenttinsa uunista oli, että "Hyi hitto, miks se piti maalata ton väriseks?" Reilukerho kokoontuu joo. :D

Vaalea uuni vaatii kyllä hieman toteuttelua. Olen aina ollut sitä mieltä, ettei meille tule tänne mitään vaaleaa, mutta kuinkas kävikään. Mielestäni sisustuslehtien valkoista ja vaaleaa huokuvat kodit näyttävät ahdistavilta. Nyt vaivihkaa meillekin on tullut ja on tulossa lisää vaaleaa sisustukseen. Tämä uuni ja tuleva takka ovat vaaleita, keittiönkaapit ovat lähes valkoiset ja olohuoneen katto ja seinät myöskin vaaleita. Apuva. Muotijutut ovat näköjään iskostuneet miunkin päähän huomaamatta. Eilen illalla alkoi ahdistaa koko vaaleus. No muuta vaaleaa tänne ei sitten enää tuleekaan, se on varma. Tästä edespäin meiän kodin sisustus tulee olemaan "kuin Tikkurilan värikartta", mitä mies aina vitsailee, jos mie pääsisin valitsemaan tänne kaikki värit. :D Anteeksi avautuminen. Tässä kuitenkin nyt uuni ennen ja jälkeen. Uunin luukun reunusta on vielä hieman keskeneräinen. Luukku on tarkoitus myös maalata mustaksi, koska tuhkaluukut ovat mustat. Maalina käytin Tikkurilan Remonttiässää.  :)

Uunin luukku kaipaa vielä maalausta.

Uunia maalatessa pohdin myös uunin edustalla olevien laattojen kohtaloa. Kokoajan olen ollut sitä mieltä, että laatat pitää vaihtaa, mutta tänään tulin toisiin aatoksiin. Mieleeni tulikin ajatus, että laattoja ei vaihdetakaan vaan ne jätetään ennalleen. Keittiön lattian voisi puolestaan maalata vaaleaa ruskealla eli samalla värillä kuin lattiakaakelien saumat. Aiemmin tarkoituksena oli maalata lattia vaalealla harmaalla, mutta silloin laatat pitäisi myös vaihtaa. Jos laatat jättää ennalleen jää silloin yksi työvaihe pois ja aikaa ja rahaa säästyy. No, katsotaan miten tilanne ja suunnitelmat kehittyvät. 

Lauantaina kävin pääsiäismyyjäisissä, josta mukaan tarttui uusi käsinkudottu räsymatto. En tiedä vielä mihin matto tulee sijoittumaan remontin jälkeen. Ehkä olohuoneeseen. :) Räsymatot ovat mielestäni hienoja ja mahdollisuus niiden kutomiseen löytyy täällä meillä lähempänä kuin luuleekaan. Meillä on nimittäin kangaspuut aivan jo koottuna odottamassa tuolla takavarastossa kutojaa. Ne tulivat talon mukana ja odottavat sitä, että remontti olisi valmis ja kutojalla olisi aikaa perehtyä kutomiseen paremmin. :)

Kerrankin täällä on tapahtunut paljon edistystä. Kyllä tää tästä pikkuhiljaa valmistuu. Kommentteja saa edelleen jättää! :)

Ps. On se jännä tunne, kun istuu ulkohuussissa ja kuuntelee mistä kuuluu maukuminen. Nostat takamuksen ja kissahan se hyppää pois pöntöstä. Ei hyppää enää kolmatta kertaa, kun kulkuaukko pönttöön löytyi ja se on tukittu. 

Pihan keväthuoltoa ja pääsiäistunnelmaa

Oi oi. Sieltä se kevät ja kesä tulevat pikkuhiljaa. Tällä viikolla on ollut tosi hienoja ilmoja ja olenkin monena päivänä käynyt tekemässä pihahommia. Samalla olen pysytellyt poissa putkiremonttimiesten tieltä.

Työkaverin innostamana ja nettijuttuja lukemalla innostuin leikkaamaan syreenipensaita ja omenapuita. Nehän kannattaa leikata nyt keväällä ennen silmujen puhkeamista. En ole koskaan tehnyt mitään vastaavaa, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Kesällähän sen sitten näkee, miten leikkailut ovat onnistuneet. Syreenipensaista poistin huonoimmat ja vanhimmat rangat, mutta paljon jäi vielä jäljelle. Haluan nauttia tulevana kesänä niiden kukinnasta, joten en siksi leikannut niitä kokonaan maantasalle.

Syreenipensaiden leikkaamisen suhteen en ollut huolissaan, mutta toista oli omenapuiden kanssa. Omenapuut ovat vanhoja ja haluaisin, että ne olisivat elossa vielä leikkausten jälkeenkin.

Tässä mielestäni tärkeimmät neuvot omenapuun leikkaamiseen, joita yritin noudattaa. En tosin tiedä osasinko. Neuvot ovat peräisin työkaverilta ja seuraavalta nettisivulta.  http://puutarha.net/artikkelit/34/omenapuun_leikkaus.htm

1. Puita ei saa leikata kerralla liikaa. Silloin ne alkavat kasvukautena tehdä hirveästi uusia versoja, mikä ei ole hyväksi.
2. Oksien leikkuujälki pitää olla hyvä ja tasainen. Isot oksat pitää leikata myös siten, että ensin leikkaa oksan enimmän painon pois esim. puolen metrin päästä rungosta. Tällöin oksaan jäävä tynkä on helpompi leikata, eikä oksan leikkuukohta rungon vieressä pääse repeämään niin helposti.
3. Leikattuihin oksakohtiin on olemassa omaa "haavanhoitoainetta", koska leikkuukohdat ovat alttiina lahottajasienille ja bakteereille. Kävin ostamassa tähän sopivaa ainetta ja sivelin leikkuujäljet aineella. Kaupassa oli paria erilaista ainetta ja tällaiseen päädyin.

Leikkaamisen lisäksi levitin myös tuhkaa pihan pensaille ja puille. Tuhkaahan meillä tulee valtavat määrät, kun puuta poltetaan pannuhuoneessa.  Tuhkassa on kalkkia, mikä on hyväksi tietyille kasveille ja pensaiden. Itse levitin tuhkaa omenapuille, marjapensaille ja syreenipensaille, koska niille se ainakin työkaverin ja netin mukaan sopii. Neuvojen mukaan tuhka kannattaa levittää keväällä lumen päälle, jotta sulamisvesien mukana sen ravinteet kulkeutuvat sitten helposti kasvien ja puiden juurille. Netistä tutkin tuhkan käyttöä ravinteena ja jossain sivulla oli sanottu, ettei se ole oikean kaupasta ostetun kalkkiravinteen veroista, mutta käy ravinteeksi. En nyt sitten tiedä. Saa nähdä, toimiiko tuhka hyvänä ravinteena vai ei. Tuskin mikään kasvi nyt ainakaan siihen kuolee, kun en liikaakaan sitä levittänyt.

Tällä viikolla kävin myös kyläilemässä sukulaisen luona, joka asuu tällä samalla kylällä muutaman kilometrin päässä. Puheeksi tuli kaiken muun juttelun ohella myös lintulautojen elämä. Hän sanoi, että heillä on tänä talvena riittänyt vain yksi 25kg säkki siemeniä. Lintuja on kuulemma myös näkynyt tänä talvena paljon vähemmin kuin muulloin. Meillä asiat ovat olleet päinvastoin. Itse kävin tänään ostamassa jo ainakin viidennen säkin siemeniä. Ostin tarjouksesta myös tällaisen purkillisen ruokaa niille. Liekö linnut sitten vaihtaneet tänne ruokailemaan? Aika hassua. :)

Vierailureissulta sain myös mukaani 'Pienen posliinikukan' oksia, jotka laitoin kotona juurtumaan. Kukkiahan ei voi koskaan olla liikaa. :)

Pääsiäisen kunniaksi kävin hakemassa myös pellon laidasta pajunvitsoja ja laitoin ne siskon lapsilta saatujen virpomavitsojen kanssa maljakkoon. Koristellut virpomavitsat olivat myös Manu -kissan mielestä tosi kivoja. Tänään olin ulkona ja ihmettelin miksei kissa halua tulla ulos, kun muulloin on niin innokas ulkoilija. Kurkkasin ikkunasta ja hän oli käynyt kaatamassa maljakon ja vienyt koristellut vitsat omiin leikkeihin. Onneksi huomasin tämän ja kävin korjaamassa vitsat äkkiä pois. Kaikkea se keksiikään.  :D Kuvassa tän talon pääsiäistunnelmaa ja takana näkyy myös uusi tällä viikolla asennettu patteri, joka sekin näyttää miellyttävän kiipeilystä innostunutta Manua. :)

Remontista kerron lisää seuraavassa päivityksessä. Se onkin nyt jo edennyt taas eteenpäin ja kerrottavaa riittää. :) Mies halusi ostaa seuraavassa kuvassa olevan kortin miulle kauppareissulla, koska kortin kuva muistutti muka miuta. Oon siis yhtä karvainen ja isokorvainen.  ;) Kortin myötä oikeen hyvää pääsiäistä kaikille! :)

Remonttitunnelmia

Remonttijutut ovat täällä edenneet taas hieman eteenpäin. Kyllä tää tästä pikkuhiljaa rakentuu, vaikka välillä meinaa usko loppua. Välillä väsyneenä hermostuttaa ihan todella tää ikuinen siivottomuus. On pölyä ja tuntuu, että jatkuvasti pitää olla imuroimassa ja pyyhkimässä pöytiä. Vessassa pitää käydä edelleen navetan perällä ja astiat tiskata kylpyhuoneessa vadissa. Erityisesti väsyneenä tuntuu, ettei jaksa näitä päivittäisiä normaalista poikkeavia toimintoja. Sitten normaalissa olotilassa eli virkeänä kaikki näyttää taas valoisammalta. Kaikki on täällä vähän vinksin vonksin, mutta olen ajatellut, ettei kannata alkaa murehtia ja ottaa stressiä. Täällä pitää tavaroiden epäjärjestystä ja likaisuutta katsella läpi sormien, ei täällä muutoin kestäisi asustaa. Sitten, kun remontti alkaa olla paremmassa vaiheessa, voi siivoamiseenkin alkaa panostaa enemmin.

Nyt remonttihommat ovat taas edenneet hieman eteenpäin. Suurin saavutus on se, että putkiasennusfirma aloitti tällä viikolla lämpöputkistojen ja -pattereiden vaihtamisen. Vaihdon jälkeen vanhat putket tulpataan ja olohuoneen osalta ne myös poistetaan, etteivät ne jää enää uuden lattian alle. Muualle taloon putket jäävät lattioiden alle ja ne imaistaan tyhjiksi vedestä. Eivät ne siellä leipää pyydä, eivätkä haittaa ketään eikä mitään. Toivotaan, että lämpöputkien saneeraus on ensi viikolla jo valmis. Olisi sitten taas yksi etappi valmis. Tässä uusia putkilinjanvetoja keittiössä.

Tällä viikolla keittiösuunnitelmat ovat myös edenneet. Saimme tarjouksia vielä muutamasta keittiökalustefirmasta ja nyt on selvillä mistä otamme kaapit. Päätöksen myötä maanantaina voikin sitten laittaa kaapit tilaukseen. Onpahan sitten taas yksi keskeneräinen asia saatettu päätökseen ja voi alkaa odottelemaan uudistusta. Tilauksen myötä keittiöfirma tulee myös katsomaan vielä keittiötä paikan päälle ja ottamaan tarkat mitat. Hyvä niin. Eihän sitä tiedä, jos omat mittailut ovatkin aivan pielessä ja keittiönkaapeista tulisi epäkurantit tänne. Siinä olisikin ihmettelemistä. Oviksi tulee vaaleat pystyurilla varustetut ovet ja tasoiksi tilaamme vihreää graniittia olevan kivitason, josta kerroinkin jo aiemmin enemmän. 

Olemme pohtineet myös pitäisikö keittiön lattia purkaa ja korjata, koska nyt se narisee tiettyjen lautojen kohdalta. Pohdimme asiaa ja päätimme, että lattiaan ei kosketa, koska se on muutoin hyvässä kunnossa. Tulemme kokeilemaan muutamia netistä löydettyjä vinkkejä narinan poistoon. Jos ne eivät auta, ei auta kuin sopeutua narinaan. Eihän se toisaalta haittaa. Yöllä ei tosin pääse huomaamatta jääkaapille syömään. ;) Kerron sitten lisää, kunhan ensin kokeillaan eri keinoja. 

Nykyinen lattia on maalattu vaaleansiniharmaalla. Keittiön lattia tulee saamaan uuden maalin pintaan. Väriksi ollaan valittu vaaleanharmaa. Tässä kuva nykyisestä lattiasta ja vanhasta patterista.

Vessakin on edennyt hieman. Vaihdetut parrut on kiinnitetty seiniin ja navetan vintillä löytyneet uudet hyväkuntoiset seinälaudat tuotu sisälle kuivumaan. Ehkäpä vessa saa edistysaskelia vielä tämän viikonlopun aikana ja ensi viikolla voisi rakennella sitä jo eteenpäin.

Remontin ohella olen hamstrannut kotiin taas kasvillisuutta. Viime viikonlopun siemenkylvöt ovat lähteneet hyvää kasvuun. Ainoastaan sellerin siemenet eivät ole vielä itäneet.

Innostuin ostamaan myös kukkasipuleita. Mielestäni 'särkynyt sydän' on valtavan hieno kukka, joten ostin sen sipuleita. Sipulit olivat kylläkin itäneet jo kaupan pussissa, mutta ostin ne silti. Nyt ne odottavat kesää ruukkuihin istutettuina.

Löysin myös kaapistamme muovipussiin unohtuneet sipulit, joista osa oli mennyt pilalle ja osa alkanut tehdä uutta kasvustoa. Tökkäsin pari sipulia lasikippoihin, joissa oli pohjalla hieman vettä. Nehän lähtivät hyvään kasvuun. Kohta versot ovat jo käyttökelpoisen kokoisia syötäväksi. :)

Siinäpä sitä arkea täällä. Pysykää mukana! :)

Viikonlopun puuhailuja

Viikonloput menevät aina yhtä nopeasti ja tekemistä riittää. En ehtinyt kirjoitella viikonlopun puuhista kuin nyt, mutta ei kai se haittaa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Viikonloppuna keli oli mitä mainioin. Nyt kevään kynnyksellä huomaa jo kuinka päivä on pidentynyt verrattuna vaikka tammikuuhun.

Perjantai-iltana kävimme miehen kanssa kävelylenkillä kylän ympäri. Kerrankin sain myös hänet houkuteltua mukaan. Olen itsekseen käynyt joskus päivisn kävelyllä, mutta illemmasta en ole enää uskaltanut lähteä. Täällähän ei katuvaloista ole tietoakaan ja pimeässä lenkkeily ei tunnu vielä kotoisalta. Nyt kuitenkin lähdimme liikkeelle valoisaan aikaan kuuden jälkeen, mutta pimeää oli tullut jo ennen kotiin saapumista. No nyt oli turvamies mukana, niin ei pimeästä ollut haittaa. Kylän kauimmaisella laidalla ollessa päätimme pysähtyä hetkeksi kuuntelemaan maiseman ääniä. Arvatkaapa mitä kuului? Ei kuulunut mitään, ei siis yhtään mitään. Hengitystäkin piti pidättää, kun yritti oikein tarkoin kuunnella ääniä. Yleensä joku kylän koirista edes haukkuu tai tuuli humisee,  mutta nyt ei kuulunut niitäkään. Hyvin harvoin olen vastaavaa kokenut, joten kokemus oli mieltä avartava, vaikka sattuikin kesken arkisen kävelylenkin. Suosittelen. :)

Lauantaina tuli käytyä sitten pilkkikisoissa. Oli kyllä hieno keli olla pilkillä, kun aurinko paistoi ja lämmitti jo mukavasti. Tällä kertaa oli myös kivaa, että kalaa tuli. Yleensä pilkillä ei tule kuin kokemusta, mutta nyt tuli. Kala söi hyvin ja kiikkiin jäi peräti 20 kalaa, jotka vaaassa näyttivät painavan 1,2kg. Se oli hieno tunne, kun kala nykäisi pilkkiä ja saalista tuli. Harmi vaan, että lähes kaikki kalat olivat särkiä, joten herkkuillallista niistä ei saanut. Pilkkireissu oli ainutlaatuinen myös siksi, että ihan ensimmäistä kertaa otin itse kalat pois. Olen toisaalta vähän tämmöinen hienohelma. Kalat tuntuvat kädessä liukkailta ja limaisilta ja niistä jää haju, joka ei aina meinaa lähteä helpolla pois. Olen keksinyt ratkaisun, jolla käsi kestää puhtaana. Laittaa käteen karkeapintaisen rukkasen, niin sillä saa hyvän otteen kalasta ja käsi säilyy puhtaana. No joo, nää on näitä amatöörikalastajan vinkkejä. Oikeat kalastajat eivät kaloja säiky. :D

Jo torstaina kävin kirjastossa, kun mies pyysi hakemaan sieltä yhden Panu Kailan rakennuskirjan. Lupasin hakea ja ihan huomaamatta mukaan tarttuikin sylillinen kirjoja, joista suurin osa oli puutarhakirjoja. Pitäähän se puutarhan suunnittelu aloittaa nyt jo. Kevät tulee vauhdilla ja kohtahan sitä on ihan myöhässä kaikesta. :)

Työkaverin kanssa juttelin menneellä viikolla myös puutarhajuttuja. Itselläni ei ole paljoa kokemusta kasvimaan tai pihan hoidosta, joten kaikki neuvot ovat tärkeitä. Työkaveri puhui esimerkiksi kasvimaan vuoroviljelystä, jossa kasvimaa jaetaan eri osioihin ja vuorovuosina eri palstoilla viljellään eri kasveja. Toiset kasvit tuottavat tiettyjä lannoitteita ja toiset käyttävät niitä, joten vuorotellen vaihdellen kasveja kaikki hyötyvät eikä maa köyhdy. Tämä tietoa oli uutta ja sai minut suuntaamaan katseen tulevaan kesään ja siihen miten tulisi toimia. Vuoroviljely kuulosti mielenkiintoiselta ja aion perehtyä siihen vielä lisää ennen kasvimaan perustamista. Viikonloppuna aloitin myös kirjastosta lainattujen puutarhakirjojen tutkimisen ja ne saivat pohtimaan ja suunnittelemaan pihan eri toimintoja. En ole ehtinyt vielä tutustua kaikkiin kirjoihin, mutta Sari Savikon kirjoittama Isoäidin puutarhavuosi -kirja on ollut tosi mielenkiintoinen. :)

Puutarhasuunnitteluun liittyi myös siemenkylvöt, joiden kanssa pääsin viikonloppuna hyvään vauhtiin. Tammikuussa istutetut chilin taimet kasvoivat aluksi hyvin, mutta sitten unohdin kastella kylvöksiä ja ne kuolivat pois. Ei mennyt taaskaan niin kuin Strömsössä. Hartaana toiveena olisi, että näiden kylvöjen kanssa kävisi paremmin. Kylvin tomaattia,  paprikaa, selleriä ja chiliä uudestaan. Tomaattilajikkeet olivat molemmat kirsikkatomaatteja.  "Tiny Tim" on punainen lajike, josta tuli viime vuonna hyvin satoa ulkona talon seinustalla. "Ildi" puolestaan on keltainen lajike, jonka siemenet ostin vähän aikaa sitten. Paprikalajikkeena oli "California Wonder" ja pussin perusteella siemenistä pitäisi kasvaa punaisia ja vihreitä paprikoita. Sellerilajike "Mars" onkin sitten täysin uusi tuttavuus. Olen tykännyt käyttää selleriä kasvissosekeitossa. Nyt toiveena onkin, että ensi kesänä saisin kasvatettua itse omat sellerit. Siemenpussin kyljessä lukee, että selleri on helppohoitoinen, mutta se vaatii pitkän kasvatusajan. Pitkä kasvatusaika kuulostaa kohtalokkaalta. Toivotaan, että saan kestämään myös sellerin taimet hengissä. Muut siemenet, kuten kurkun ja munakoison kylvän hieman myöhemmin keväällä.

Välineet työhön olivat taas lähes ammattimaiset. Maitopurkista leikattuja nimilappuja, roskiin menossa olleita pestyjä muovirasioita ja muovikelmua.

Mukana oli myös hyvä apuri. :)

Remonttia ehdimme tekemään vasta sunnuntaina. Tarkoituksena oli vaihtaa vessan alaparrut, jotka olivat huonoja. Siinäpä sitä olikin hommaa irrottaa vanhat parrut irti. Ne oli naulattu paksuilla nauloilla kiinni, eivätkä meinannut lähteä millään irti. Avuksi oli haettava moottorisaha, jolla parrut pätkittiin paloihin ja kammenttiin sitten irti. Puolet parruista on nyt vaihdettu ja loput odottaa vielä vaihtoa. Tuo moottorisaha ei ollut kylläkään kaikista parhain mahdollinen väline työhön sisätiloihin. Se sahasta tullut kaksitahtibensan käry oli kauhea. Ikkuna oli auki kokoajan, mutta työn jälkeen meni pitkä aika vielä tuuletellessa. Nopea työväline se kuitenkin oli verrattuna joihinkin pikkusahoihin, jotka meillä olisi ollut vaihtoehtona.

Siinäpä sitä taas puuhailua. Hyvää viikonalkua! :)

Keittiöunelmia

Nyt remontin keskellä saa hieman haaveillakin. Mitä olisikaan, kun saisi olla, ihmetellä ja tehdä ruokaa uudessa keittiössä. Haaveissa keittiö olisi hieman suurempi. Keittiön koko on kuitenkin asia, johon ei pysty millään vaikuttamaan. Nykyisellä koolla mennään ja pitää suhteuttaa kaapit ja tavarat sen mukaan tänne. Haaveilun kohteessa laatikoissa ja keittiönovissa olisi automaattistopparit, joiden avulla laatikot ja ovet painuisivat kiinni kolisematta. Keittiössä olisi uusi iso jääkaappi, johon ei tarvitsisi aina järjestellä tavaroita, jotta kaikki mahtuisi. Silloin kaupastakin voisi hamstrata ruokaa ihan urakalla, eikä kauppareissuja tarvitsisi tehdä kuin kerran viikossa. Uudessa keittiössä olisi myös astianpesukone, jotta säästyisi käsintiskaamiselta. Pistorasioita olisi myös enemmän, jotta saisi enemmin laitteita kytkettyä samaan aikaan. Ah. Mitä elämää se olisikaan? Noh, ehkäpä sekin aika koittaa, kun kaikki tuo on todellisuutta. :)

Nykyisellään keittiö on tällainen. Eipä tämäkään aivan huono ole, mutta keittiöstä saisi tehtyä paljon käytännöllisemmän ja nätimmän näköisen. Olemmekin nyt lähiviikkoina käyneet kyselemässä tarjouksia eri keittiökalustefirmoista ja nyt ollaan odotteluvaiheessa. Vielä on hetki siis aikaa suunnitella ja vaihtaa mielipidettä kaappien värin ja mallin suhteen. Nyt kuitenkin esittelen tämän hetkisen keittiön ja mitä muutoksia tänne tulee. Keittiö uusitaan kokonaan eli uusimisen alla ovat kaapistot ja rungot. Maalia pintaan saavat lattia, katto, leivinuuni ja leivinuunin takana oleva palomuuri. Seiniin tulee kukkatapettia ja alapuolelle valkovahattua puolipanelia. Nykyisellään ylä- ja alakaappien välitila on tosi matala, mikä tekee keittiöstä ahtaan näköisen. Tulevassa keittiössä välitila tulee olemaan isompi. Nykyisin peruskoko välitilalle on lähemmäs 50 cm, joten sellainen väli meillekin sitten tulee. Allaskaapin ovet ja laatikosto on jo irroitettu näissä kuvissa. Eipä tullut otettua kuvaa, jossa ne olisivat vielä paikoillaan.

Hella jää ennallaan ja hellan viereen tulee vetolaatikoita. Maustekaappiin tulee ovi. Nykyinen avohylly on toisaalta ihan kiva, mutta avohyllyille kertyy helpommin pölyä, enkä jaksa olla aina niin innokas pölyjenpyyhkijä. Tälle seinustalle tulee myös hylly mikrolle.

Keittiössä on myös leivinuuni, joka antaa hyvin lämpöä. Vajaa pari pesällistä riittää pitämään lämpöä pari päivää. Ruokaa uunissa ei ole tullut tehtyä vielä paljon. Se on vielä harjoitteluasteella. Joulukinkun paisto onnistui uunissa kyllä hyvin. Vieläkin tulee jouluaattoaamu mieleen, kun herätessä nenään tuoksui leivinuunissa oleva kinkku. :) Nykyisellään uunin tiilipinta on aika tumma ja olisi parempi, jos se olisi vaaleampi. Keittiö on pohjoisen puolella ja muutenkin pieni, joten iso tumma uuni tekee tilasta aika ahtaan näköisen. Maalia siis pintaan.

Keittiössä on myös kaksi ruokakomeroa, jotka ovat aitoa 60-luvun tyyliä. Toisen komeron tulemme säilyttämään, sillä mielestämme se henkii talon alkuperäistyyliä. Olisi kiva, jos molemmat komerot saisi jätettyä, mutta se ei tilan puolesta ole mahdollista. Toisen komeron paikalle tulee isompi jääkaappi, jolle ei keittiössä olisi oikeastaan muuta tilaa. Nykyisellään keittiössä on vain matala jääkaappi, joka todellakin vaihtuu isompaan. Syödään niin paljon ruokaa, ettei ruuat mahdu nykyiseen. ;D

Siinä oli nykyinen keittiö ja tässäpä sitten meidän silmiin sopivaa tyylimaailmaa tulevaan keittiöön. Keittiö tulee olemaan aika perinteisen tyylinen ja vaalea sävyltään. Itse olen joskus haaveillut tummanpunaisista keittiönkaapeista, mutta sellaiseen mies ei suostu. Eipä tosin vaaleassakaan keittiössä valittamista ole :D Kuvissa ylempänä Petra -keittiöiden sekä alempana Kensapuun -ovimallit. Aika samantyyppisiä molemmat ja hienonnäköisiä.  :)

Keittiötasoksi ollaan suunniteltu kivitasoa, tarkemmin Ylämaan vihreää graniittia. Ylämaa on paikka täällä Etelä-Karjalassa ja tuota kivimateriaalia tasoihin saadaan Ylämaalla olevalta louhokselta. Tasot myös valmistetaan Ylämaalla. Paikallinen erikoisuus siis spektroliitin ohella, joka myös on Ylämaalta saatava erikoiskivilaatu, jota käytetään kivitasoissa. Spektroliittitaso olisi myös hieno, mutta se on väriltään lähes musta ja liian tumma meille. Kivitason valintaan vaikuttaa paikallisuus, mutta myös tason väri. Ylämaan vihreä on nimensä mukaan vihreä väritykseltään ja meidän molempien lempiväri on vihreä. :) Kivitaso on kestävä, joskin hintaa sille tulee enemmin kuin esimerkiksi laminaattitasolle. Meidän keittiössä tasoja ei ole kovin montaa, joten konkurssiin ei kivitason valinta meitä vielä vie. Muu remontti voi sitten viedäkin.  :D Tässä netistä bongattuja kuvia, joista saa vähän ideaa, millaisesta materiaalista on kyse.

Keittiökaappien välitilan materiaaliksi ollaan mietitty tällaista laattaa, joka tulisi sitten vaakatasoon.

Seiniin tulee puolipanelia ja tapetti. Seinään käytetään samaa valkovahattua mäntypanelia, jota käytettiin myös olohuoneen kattoon. Puolipanelin yläpuolelle tulee Tapettitalon Juhannusruusu -tapetti, joka on mielestäni hieno. Hienoimpia tapetteja, mitä olen nähnyt. :)

Siinäpä sitä haaveita ja suunnitelmia. :) Tällä viikolla löysin myös tulevaan keittiöön uuden ruokapöydän. Edellisissä kuvissa näkyvä vanha pöytä on aika pieni, joten olen metsästellyt uutta pöytää tilalle. Nyt se löytyi kaupungissa olevasta vanhan tavaran liikkeestä. Hintaa tuli tinkimisen jälkeen 85 euroa. Kotiin tuotua en ollut aivan varma sopiiko se keittiöön ja meidän muuhun tyyliin. Kyselin sitten monta kertaa mieheltä mielipidettä pöydästä, kunnes hän kyllästyi ja sanoi, että jos se ei kelpaa miulle, niin hän voi sitten pilkkoa sen pannuhuoneen uuniin ja lämmittää taloa :D Tuossa se nyt on. Miltäs näyttää? :) Nuo vaaleanpunaiset tuolit miulla on ollut jo monta vuotta ja pöydän päässä oleva tuoli on tämän talon peruja.

Siinäpä sitä keittiöjorinoita. Kommentteja otetaan edelleen vastaan :) Seuraavaan kertaan!

Ps. En kestä yhtään nyt, kun kissa raahasi just pyydystämänsä hiiren sisälle. Yök!