Hakkoopiirakan valmistusta

No nyt koitti vihdoin se hetki, että sain aikaiseksi leivottua paikallista erikoisuutta hakkoopiirakkaa. Tuossa muutama hetki sitten kerroin, kuinka paikallinen kahvilahuoltoasema valmistaa Säkkijärveltä alunperin lähtöisin olevaa perinneruokaa hakkoopiirakkaa ja hain sitä sieltä kotiin syötäväksi. Nykypäivänä kyseinen piirakka lukeutuu lähinnä Ylämaan ja Miehikkälän ja niiden lähialueiden perinneruuaksi. Nettiä selailemalla löysin tietoa, että hakkoopiirakan kaltaisia piiraita valmistetaan myös muualla Suomessa esim. Pohjois-Karjalassa. Nimi, piiraan sisältö ja muoto vain hieman vaihtelevat paikkakunnan mukaan. Kaikkien vastaavanlaisten piiraiden alkuperäiset ohjeet lienevät lähtöisin Karjalasta rajan takaa.

Ennen leipomisen aloittamista tutkin netistä ja kyselin tutuilta, miten piirasta tehdään. Ohjeita tuntui olevan niin paljon kuin oli tekijöitäkin. Hakkoopiirakan pääraaka-aineet ovat kuitenkin peruna, sian kylkisiivut, ruiskuori ja mausteena suola. Miehikkäläiseen versioon lisätään vielä lanttua. Itse valmistin piiraan pelkästään perunasta ilman lanttua. Olen maistanut lanttuversiotakin, mutta mielestäni pelkällä perunalla tehty piiras on parempaa. Makuasioita, joista ei voi kiistellä.

Hakkoopiirakkaan löytyy netistä joitakin ohjeita, mutta tässä yksi lisää kaikenkirjavaan joukkoon. Ensimmäinen kerta neuvoi tekijäänsä, joten tiedän miten toimia seuraavalla kerralla, jotta piiraasta tulee vielä parempaa. Nyt leipoessa tein liian vähän kuoritaikinaa ja se loppui kesken. Nyt tiedän, että mikä määrä riittää ja osasin lisätä sen omaan reseptiini. Oikeasti hakkoopiirakan teossa on käytetty pientä puukaukaloa, jossa perunat on hakattu silpuksi. Itselläni sellaista ei ole, joten yleiskone hoiti silppuamisen. Mainittakoon vielä, että reseptini ruiskuoren ohje on sama, jota olen käyttänyt myös karjalanpiirakoissa. Jos ihmettelette miksi sekä karkeita että hienoja ruisjauhoja, tässä selitys. Karkeat ruisjauhot tuovat rapeutta ja maistuvuutta, mutta pelkästään niitä käyttämällä kuoren kauliminen vaikeutuu, eikä kuori kestä oikein kasassa. Hienot ruisjauhot helpottavat siis kaulimista. Jotkut tekevät kuoren hiivataikinasta ja jotkut ruisleivän tyyliin hapanjuuresta. Tässä oma ohjeeni, joka toimi ja piiraasta tuli makoisaa. Mies tykästyi piirakkaan ja sanoi, että se on hänen uusi lempiruokansa. :)

Hakkoopiirakka (uunipellillinen)

Täyte

n. 2kg         perunaa
500-800g    possun kylkisiivuja
ripotellen    suolaa

Ruiskuori

4 dl       vettä
4 rkl     suolaa
2 rkl     öljyä
4 dl       karkeita ruisjauhoja
4 dl       hienoja ruisjauhoja
3 dl       venhäjauhoja

Kuori perunat ja pilko ne pieneksi esim. yleiskoneen leikkuuterällä. Valmista kuoritaikina ja jaa se kahteen osaan. Kauli toisesta kuoritaikinasta reilumpi kuin uunipellin kokoinen levy, jotta levy riittää myös piiraan reunoille. Ota reunallinen uuninpelti ja aseta kaulittu levy pellille leivinpaperin päälle. Pohjana olevan ruiskuoren tulee olla siis niin iso, että se ulottuu yli pellin reunojen. Lado sitten perunasilppua ja kylkiviipaleita kerroksittain pellille. Kerros perunaa, ripotellen suolaa päälle, kylkisiivuja, perunaa ja ripotellen suolaa, kylkisiivuja ja vielä päällys perunaa. Taivuta pellin reunojen yli ollut kuoritaikina täytteen päälle. Kauli kuoritaikinan toisesta osasta levy ja aseta se piiraan päälle katoksi. Ummista pohjan ja päällisen saumat toisiinsa kiinni tiiviisti käyttäen vettä apuna, Paista piirasta n.150-175 asteessa 2-3 tuntia. Ota piiras pois uunista ja voitele sen ruiskuori vedellä ja voilla. Laita piiraan päällisen suojaksi voipaperi ja aseta pyyhkeitä, vanha lakana ym. muuta piiraan päälle ja jälkihauduta sitä vällyjen alla vielä ainakin tunnin. Sen jälkeen bon apetit! :)

Valmista ja ruokailtukin on. Päällisenä ollutta kuoritaikinaa oli liian vähän

ja sitä piti tehdä lisää, joten tässä kuvassa päällinen koostui paloista.

Nyt ohjeessa kuoritaikina on isompi, että riittää kokonaiseksi levyksi päälle

Hakkoopiirakan valmistus on aikaa vievää, mutta se kannattaa ja siitä riittää syötävää moneksi päiväksi. Itse tein hakkoopiirakan vielä leivinuunissa, joten valmistusprosessiin kului aikaa. Aloitin leivinuunin lämmityksen aamulla klo 9 ja hiilet vedin pois n. klo 13 eli silloin uuni oli kuumimmillaan paistovalmis (275astetta). Sopivan alhainen lämpötila (150-175astetta) piiraan paistoon oli vasta n.16.30 illalla. Piiras uunin ja sieltä pois n.19.30. Kuoritaikinan voitelu ja jälkihaudutus ja valmista oli illalla ennen 9. Mutta kyllä kannatti! :)

Leipomisintoa muillekin! Palataan! :)

Valaistuksen vaikutus olohuoneessa

Koulussa meiän piti tehdä tehtävä, jossa tutkittiin valaistuksen vaikutusta huoneessa. Se siis tarkoitti sitä, että kotona piti ottaa kuvia eri huoneista eri valaistuksessa. Ensimmäinen kuva otettiin ihan hämärässä, toiseen sytytettiin yksi valo, sitten toinen ja toinen jne. Lopulta kuvassa on kaikki valot päällä. Tehtävä oli ihan jännä. Siinä näki, mihin valo kohdistuu ja millaisia varjoja valot luovat huoneeseen. Samalla myös huomasi, kuinka pienellä valon määrän lisäyksellä saa tuotua tilaan lisävaloa. Tässä meiän olohuoneesta otettu kuvasarja.

1. Illan hämärää tulvii vielä hieman ikkunoista klo n.17.30

2. Ikkunalaudalla lasipurkissa olevat valot sytytetty

3. Jalkalamppu sytytetty

4. Lipaston päällä oleva pöytälamppu sytytetty

5. Ikkunassa oleva tähti sytytetty 

6. Toinen kattolamppu tuo lisävaloa

7. Toinen kattolamppu palaa - viimeinenkin valo sytytetty

Valoa riittää ainakin tässä viimeisessä kuvassa, jossa valoa on ehkä jo liikaakin. Harvoin, tuskin koskaan meillä on nuo kaksi kattolamppua päällä samaan aikaan. Kattokruunua pitäisi laskea alaspäin ja hankkia siihen tunnelmallisemmat valot. Nyt siinä on lähes tulkoon kaikista kirkkaimmat ledilamput, eivätkä ne oikein ole siihen sopivat. Yleensä olohuoneessa vallitsee kuvasarjan 4. tai 5. kuvassa vallitseva valaistus. Sellainen sopivan hämyisä. Sitten, jos takassa on tulet ja telkkari päällä, valaistus voi olla vieläkin hämyisämpi. :)

Siinäpä valoilla leikkimistä. Kokeiltaa toki muutkin, miten huone muuttuu valaistusta lisäämällä tai vähentämällä.

Hyvää viikonlopun aloitusta kaikille! :)

Keittiön kevätverhot

Hiphei. Tänään päätinkin vaihtaa keittiöön keväisemmät verhot. Keittiössä olleet verhot olivat mielestäni jo liian talviset. Nyt, kun on paistanut aurinko, niin haluaisi tuoda kevättä jo sisällekin. Kevätverhot olivat hieman liian pitkät, enkä jaksanut lyhentää niitä ompelukoneella, joten kehittelin niihin poimutusta, joka lyhensi verhojen pituutta. Verhot on siis solmittu nauhalla ja nauha on kiinnitetty seinään nuppineulalla. Kyllä vain. Meillä on keittiön ulkoseinissä huokoiset puukuitulevyt, joihin uppoaa nuppinaula näppärästi. Tässä sisustuksellinen tulos. En ole aivan varma, onko verhot sopivat, mutta äkkiähän se silmä tottuu. :D

Ennen

Jälkeen

Ennen

Jälkeen

 
Kävin myös auttamassa siskon perhettä rakennushommissa. Olin apurina kasaamassa komeroa ja kaikkien kommellusten jälkeen komero saatiin koottua. Huh. Seuraavat komerot ehkä rakentuvat helpommin, kun kaikki mahdolliset virheet on kokeiltu.

Niin ja tänään on herkuteltu myös hakkoopiirakalla, joka on alunperin rajan taakse jääneen Säkkijärven perinneruoka. Paikallinen kahvilahuoltoasema valmistaa hakkoopiirakkaa joka kuukausi tiettyinä päivinä ja olen usein käynyt hakemassa sieltä annoksia kotiin, kuten myös tänäänkin. Hakkoopiirakka on siis ruiskuoren sisään leivottua perunahakkelusta ja sian kylkisiivuja. Toiseen vaihtoehtoon tulee lisäksi lanttua. Ai, miten oli taas hyvää. Olen itse myös suunnitellut tekeväni tätä erikoisuutta joku kerta. Josko jo ensi viikolla, kun lämmitän taas leivinuunin. :)

Oikein hyvää perjantaita kaikille! :)

Pelargonioiden keväthuolto ja ulkoilua

Tänään luvassa olikin ompelua, sillä olin luvannut kaventaa päiväpeiton sukulaiselleni. Kavennus oli sinällään helppoa, sillä peitto vaati vain yhden sauman leikkausta ja ompelua. Ulkona oli tänäänkin nätti ilma, joten päätin lähteä ulkoilemaan ja viemään peiton muutaman kilometrin päässä asuvalle sukulaiselle. Kävellen peiton kantaminen tuntui työläälle, joten keksin ottaa potkukelkan käyttöön. Ajattelin, että sillä sen kuin huristelee, niin matka taittuu kevyesti. Kyläteitä ei nyt oltu hiekoitettukaan, joten oletin, että kelkka luistaa. No, ei mennyt kuin Strömsössä. Potkukelkka on tämän talon perintönä tullut ja luulen, ettei sitä ole käytetty moniin vuosiin. Oli nimittäin aika kankeaa menoa, eikä kelkka tahtonut luistaa. Matkalla jo mietin tyrkkäänkö kelkan tien varteen, jatkan kävellen ja otan sen mukaani taas takaisintulomatkalla. No, ajelin sillä kuitenkin perille saakka ja kyläilyn ja kahvittelun yhteydessä sain vinkin, että kelkan jalaksia kannattaisi hangata esim. betonirappusiin, koska jalaksiin saattaa kertyä ruostetta käyttämättömänä. Lähtiessäni kylästä toimin ohjeiden mukaisesti kyläpaikan rappusilla ja tulomatka sujui paremmin. Pitänee laittaa vielä mies hiomaan viimeisetkin karstat pois jalaksista, josko meno olisi sitten vielä vauhdikkaampaa. Ilma oli kuitenkin hieno. Aurinko paistoi ja pakkasta oli reilu -10 astetta.

Kyläilyn jälkeen otin asiakseni pelargonioiden keväthuollon. Kävin tutkailemassa ovatko navetan kellarissa olleet pelargoniat vielä elossa. Olihan ne, vaikka surkeilta näyttivätkin. Elonmerkkejä oli havaittavissa, joten toin ne sisälle, karsin ja leikkasin huonot lehdet ja varret pois. Kastelin ja vein ne takavaraston ikkunalle odottamaan kevättä. Nyt peukut pystyyn, että niiden kasvu lähtee käyntiin.

Ennen

Jälkeen

Takavaraston lattialla ja ikkunalla on talvehtinyt osa pelargonioista ja ne näyttivät kaikki hyvin elinvoimaisilta. Niistä karsin myös kuivuneet lehdet pois ja kastelin niitä. Kellarissa olleet pelargonioita en kastellut talven aikana, mutta näille varastossa olleille kävin laittamassa vettä muutaman kerran. Pistokkaita en vielä tänään ottanut. Iski laiskuus, enkä jaksanut. Varaston pelargoniat ovat nyt aika ylipitkiä roippanoita, joten niitä pitää leikata ja niistä saa hyviä pistokkaita.

Kylvin myös kevään ensimmäiset siemenet purkkeihin apurin kanssa. Multaan meni mukulaselleriä, latva-artisokkaa ja kesäkukkaa punakirjopeippiä. Askastelin niille merkintälaput maitopurkista. Siemeniä on tullut ehkä hasmtrattua liikaa ja kevään mittaan niitä pitäisi istutella. Loppukeväästä on varmaan hirveä viidakko sisällä, kun taimia pukkaa maailmaan.

Sitten vielä postilaatikosta löytyi postin tuomia mieluisia yllätyksiä. Superhyvä Maalla -lehti, jonka olen tilannut sekä PipStudion lompakko, jonka tilasin netistä. Lompakko tuli tarpeeseen, koska entinen oli niin huono ja risa. Lompakko olikin isompikokoinen kuin mitä luulin, mutta eipä tuo nyt haittaa. Mahtuu paljon rahaa, jos sitä nyt joskus olisi. :D

Siinäpä sitä. Sählynpelausta on vielä luvassa illan iloksi. Tällaista tänään. Millaista huomenna, se selvinnee silloin. :)

Aurinkoista arkea

Oi, että miten hieno aurinkoinen keli tänään olikaan ulkona. Talvipäivä parhaimmillaan. Tänään miulla olikin vapaapäivä, joten tänään pystyi tekemään kaikkia arkipuuhailuja. Aamulla ensimmäisenä kahdeksan aikoihin tein tulet leivinuuniin. Oon vapaapäivinä yrittänyt aina herätä suht aikasin, koska muuten ei illalla tuu uni vaan tulee valvottua pitkään. On hyvä, että on varannut puuhaa jo aamusta lähtien itselleen, niin silloin tulee myös herättyä ajoissa ja ruvettua hommiin. Koulua voisi miun mielestä olla paljon enemmän, koska tykkään alasta ja oppisin mieluusti kaiken mahdollisen sisustamisesta ja muuhun siihen liittyvästä. Nyt pitää sitten aina kehitellä puuhaa vapaapäiviksi.

Tänään päivä menikin taas hyvin nopeasti. Aamupäivällä kävin hakemassa koivunoksia maljakkoon. Tai no miun maljakko ei ollut nyt aivan perinteinen. Löysin autotallistamme kaiken romun keskeltä vanhan 5litran maitotonkan. Se oli edellisten omistajien jäljiltä siellä ja täynnä romua. Hain tonkan ja puhdistin sen siistiksi. Sitten laitoin isoon lasipurkkiin vettä ja asettiin purkkiin koivunoksat. Sitten oksat purkkineen maitotonkan sisälle ja valmista tuli. Koristeeksi laitoin vielä rusetin. Nyt, kun oksat ovat olleet hetken maljakossa, niin niistä lähtee hienoinen saunavihtamainen tuoksu. Toivotaan, että myös hiiretkorvat ilmestyvät lähiaikoina oksiin.

Myös leipomuksia tuli tehtyä taas, kun lämmitin leivinuunin. Sämpylöitä ja puolukkapiirasta oli luvassa. Meillä on puolukoita aika paljon pakkasessa ja olen nyt yrittänyt tehdä niistä jos jotakin. Piiraat on helppoja, joten niitä tulee tehtyä usein. Nyt vuorossa oli puolukkaisella aromilla maustettu piiras. Sämpylät hieman epäonnistuivat eivätkä oikein kohonneet, mutta olivat ihan syötäviä. Lisäksi illan ruoka valmistui uunissa kätevästi. Kanaa ja riisiä. Ihan perussettiä tomaateilla höystettynä.

Jokapäiväinen arkipuuhamme on puukattilan lämmittäminen. Sehän toimii näin. Puukattilaan tehdään tulet ja se lämmittää lämminvesivaraajan (n.2000litraa) veden. Lämmin vesi kiertää vesikiertoisissa pattereissa ja lämmittää taloa. Lisäksi käyttövesi lämpenee samalla, ettei tarvitse käydä kylmässä suihkussa. Tässä tämä meidän 1982 vuodelta oleva Tulikko - merkkinen puukattila, jos joku ihmettelee millaisesta uunista on kyse. Puuta pitää polttaa noin pari kolme pesällistä päivässä riippuen ulkolämpötilasta.

Laitoin myös saunaan uuden lyhdyn, jonka hankin eilen. Puukiukaan lasiluukku tuo valoa, mutta olemme laittaneet tunnelmavaloksi vielä lyhdyn saunaan ja se näyttää nyt tältä.

Tällaisina aurinkoisina päivinä on tottakai sopivaa ulkoilla, mutta myös kotisohvalla voi ihailla ilmaa ja maisemia. Meillä maisemat olohuoneesta olivat tänään tällaiset. Tää on jotakin sellaista, mistä oon haaveillut aina. 

Illemmalla lähdin käymään vielä kaupungissa ja käytiin miehen kanssa kuntosalilla ja uimassa. Nyt onkin ihan töttöröö -olo, joten kohta voi köydä jo nukkumaan.

Tässä vielä kuva meiän karvatassusta, joka istui tänään niin nätisti omassa kiipeilypuussaan. :)

Huomiseen!

Lankaa kerällä ja hiihtoladulla

Eipä nyt mennyt ihan putkeen tää miun itselleni asettama arkiselostushaaste, jossa aioin viikon ajan joka päivä kirjoittaa, mitä päivän aikana on tullut puuhailtua. Eilinen jäi, koska ei ehtinyt. Aamulla kävin kuntosalilla ja uimassa ennen koulua, mikä alkoi vasta 12. Olen nyt yrittänyt lisätä liikuntaa ja syödä terveellisesti, jotta saisin painoa putoamaam. Kunto on kasvanut, mutta paino ei oikein liiku alaspäin. No, jatkan nyt aloitetulla linjalla. Katsotaan josko joskus tapahtuisi jotakin painollekin. Eilisilta menikin sitten harrastusten parissa kaupungissa ja kotona olin vasta myöhään illalla. Nyt on ilmat vaihtuneet hyytävälle pakkaselle, joten pannuhuoneeseen piti tehdä vielä tulet, jotta talo kestää lämpimänä. Siinäpä se maanantai olikin.

Tänään puolestaan tapahtui seuraavaa. Olin koulussa ja siellä kerin rullalle rukilla kehräämäni langan. Rukilla kehrätessä langan ollessa valmista keritään se vyyhdille ja nyt tänään kerin langan vyyhdiltä koulussa kerälle. Koulussa on aivan mainoa laite tähän hommaan. Lankavyyhti laitetaan siis vyyhtitelineeseen ja langanpää kerimiskoneeseen. En tiedä oikeasti, mikä tuon laitteen nimi on, mutta olkoot nyt sitten kerimiskone. :D Sitten vievataan kahvasta ja lanka kiertyy nätisti kerälle koneen avulla. Helppoa! :)

Tänään oli hyvin kylmä päivä. Aamulla mittari näytti -24 ja nytkin ulkona on -17. Päivällä paistoi aurinko, eikä ulkona ollut silloin niin kylmä. Hyvän ilman innostamana päätimme miehen kanssa lähteä testaamaan suksia järven jäälle tuohon lähijärvelle. Aurinko oli kylläkin jo ehtinyt laskea ennen kuin myö ehdittiin jäälle neljän jälkeen, mutta silti ilma on sopiva ulkoiluun. Pakkasta oli joku reilu -10 astetta. Kävimme hiihtelemässä jäällä ja oli mukavaa. Vielä mukavampaa olisi voinut olla, jos suksissa olisi ollut pitoa. Nyt sukset "hieman" lipsuivat, joten hiihtovauhti ei ollut kovin kovaa. Hiihtäessä piti vain ajatella, ettei ota sitä urheilun vaan ulkoilun kannalta. Pitänee huoltaa sukset vähän paremmin ennen seuraavaa hiihtokertaa. :)

Sitten perusiltapuuhaa. Takkaan tulet ja sauna. Niin ja tulihan postissa paketillinen kirjoja. Tässä alla yksi lupaava teos, johon pitää tutustua lähipäivinä. 

Hyvää illanjatkoa! :)

Olohuoneen kevättunnelma

Tänään vuorossa olikin siivousta ennen ulkotöihin menoa. En ehkä olisi muuten alkanut siivoamaan niin perusteellisesti, mutta sain idean uusia sisustusta olohuoneeseen. Nyt, kun opiskelee sisustusalaa, niin koulusta kuten myös opiskelukavereilta tulee innostusta ja virikkeitä uusia myös kotiin sisustusta ihan eri tavalla kuin ennen. En vaihtanut nyt olohuoneeseen muuta kuin sohvatyynyt ja matot, mutta pienelläkin muutoksella sai tehtyä uutta ilmettä. Nyt, kun kevättä kohti mennään halusin vähän enemmän väriä olohuoneeseen. Sellaista kevätilmettä ja raikkautta. Mitään uutta en ostanut vaan kaivelin kaappien kätköistä, mitä löytyi. Nyt meillä on olohuoneesssa kevät ja myös huvikumpumaista tunnelmaa, kuten eräs luokkakaveri kuvaili, kun näki kuvan olohuoneesta. :) Tässä ensin ennen kuva, jossa olohuone on vielä talviasetuksilla.

Sitten kevättunnelmaa.

Muutos oli pieni, mutta ihan onnistunut. Uudistuksen jälkeen oli hyvä lähteä ulkoilemaan puiden teon pariin. Työnjako oli se, että mies veti aiemmin kaaduttuja puita traktorilla ja mie karsin vesurilla pikkurangoista oksia ja kasasin niitä. Rantaan viettää aika jyrkkä rinne, joten mies veti puut pois traktorin perään tulevan vinssin kanssa. Sillä sai kätevästi puut rinnettä pitkin ylös ja ylhäällä ne kiinnitettiin traktorin perään ketjujen kanssa. Sitten vaan menoksi ja puut sai vietyä pois. Huh. Eipä tarvinnut lähteä tänään lenkille, kun hakkasi oksia ja kasasi niitä muutaman tunnin. Hyötyliikunta kunniaan. 

Siinäpä se päivä vierähtikin. Nyt saunaan! Hyvää runeberginpäivää! :)